Muutama vuosi sitten Lidlissä oli myynnissä neulontanukke (French knitting doll). Mies kysyi, onko minulla tuollainen ja jos ei ole, niin eikö pitäisi olla. No, ei minua sen enempää tarvinnut houkutella, joten ostin nuken.
Googlasin netistä, miten nukella oikein neulotaan. Haut osoittivat, että tuon tyyppinen laite on suosittu neulomiseen perehdyttämislelu lapsille englannin kielisissä maissa. Meillä neulontanukke on oudompi ilmestys. Laitteella saa aikaan putkineulosta (i-cord). Samanlaista neulosta voi tehdä sukkapuikoillakin, joskus monta vuotta sitten tein kietaisujakkuun nauhat puikoilla. Seuraavaan jakkuun sitten joskus teen nauhat tällä nukella.
Nuken käyttöohjeita löytyy netistä, mm. täältä. Tein ensin liian tiukkaa, sillä vedin yli silmukka eikä kerros kerrallaan. Alla tiukkis versio ja oikein tehty samalla langalla (Lidlin sukkalankaa). Ihmettelin, kun tiukan neuloksen tekeminen oli vaikeaa, silmukat tippuivat useampaan kertaan. Tämän takia heitin nuken käsityökoriin, jossa se lojui pitkän aikaa. Aloitin uudelleen tänä vuonna ja oikeaoppinen olikin helppoa. Työ on kohtuullisen hidasta, mutta luulen, että vastaavanlaisen pötkylän neulominen puikoilla olisi vielä hitaampaa (jos ei ole neulomisen ammattilainen).
Ensimmäiseksi tein Ravelrystä löytyneellä ohjeella sudenkorentoja. Korennot on solmittu makramee tekniikalla. Vain putken päät pitää ommella pyrstön alle, muuten korento pysyy kasassa solmujen avulla. Musta ja valkoinen ovat Novitan Nallea, liila on kaksikymmentä vuotta sitten tehdyn pikkutytön jakun langanloppu. Musta on liian tiukkaan tehty ja valkoinen on oikeaoppinen. Sudenkorennon pituus riippuus siitä, kuinka pitkän putken neuloo, nämä olivat 1,3 - 2 metriä. Sudenkorennot sopivat hyvin laukkukoristeiksi ja miksei hattuunkin.
Seuraavaksi tein kukkia. Mallin keksin ihan itse. Kukkapuskassa on kolmenlaisia kukkia: päivänkakkaroita, joissa on erivärinen keskus, kerrottuja kukkia ja kaksivärisiä kerrottuja kukkia. Päivänkakkaroiden keskustan virkkasin, muuten kukat ovat kokonaan putkineulosta. Kukissa on samaa liilaa ja valkoista kuin sudenkorennoissa, sinistä Novitan Cocosta, keltaista Novitan Butterflya ja jotain vihreää sekoitelankaa (kerässä ei ollut enää vyötettä).
Kukkakimpussa on myös vihreät lehdet, jotka näkyvät paremmin alta otetussa kuvassa. Kukkien varsiin laitoin piippurassia sisälle. Kukka on kuitenkin niin painava, että varret piti taittaa kaksinkerroin, jotta kimppu pysyy pystyssä. Lyhyiden varsien takia mieleen tulee lähinnä morsiuskimppu.
Kukkien ja varsien tekoon kehittelin oman systeemin. Kukan terälehdet on hankala koota kädessä, joten ensin yritin käyttää nuken neulaa apuna, mutta se on liian lyhyt. Sopivasti oli hollilla sukkapuikko, ja siihen terälehdet olikin helppo mallata. Sen jälkeen kukan kerääminen neulalla terälehtien juuresta kävi sujuvasti.
Piippurassien kanssa ihmettelin, miten ne saa työnnettyä putkilon sisään, kunnes keksin, että nehän voi neuloa sinne. Kun putkilo on suunnilleen nuken kokoinen, niin piippurassi sisään ja putkilo neulotaan ympärille. Rassi ei yhtään haitannut silmukoiden pyörittelyä.
Putkineulokselle löytyy erilaisia ohjeita englanniksi vaikka kuinka. Makrameen lisäksi neulosta voi pujotella. Tytär kokeili, että putkiloa voi jopa sormivirkata. Kaikenlaiset jämälangat sopivat hyvin tähän käyttöön.
Kokeilin pujotella lasinalusen, mutta en keksinyt sellaiselle meidän huushollissa käyttöä. Harjoitelmaputkilo oli tähän tarkoitukseen aivan liian pitkä ja se päätyikin sitten sudenkorennoksi.
Neulontanukke voisi olla sopiva lentokonekäsityö. Nuken oma neula on kaiketi liian pitkä lentokoneeseen, mutta kokeilin, että tavallinen tylppä parsinneulakin käy. Se ei ole ihan yhtä näppärä kuin nuken oma neula, mutta menettelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti