Apupupuja turvaleluiksi

Tartuin Punaisen langan haasteeseen neuloa apupupuja turvaleluiksi Suomeen tulleille pakolaislapsille. En ole ennen tehnyt näitä, joten seurasin pyörönä neulottavan pupun ohjetta. Käytin lankalaatikostani erivärisiä seiskaveikkoja ja puikkoja 4, kuten ohjeessa sanottiin. Pupuista tuli vähän  androgyyneja, kun en käyttänyt sinistä eikä punaista.
Punnitsin violetin pupun ennen täyttämistä keittiövaakaa apuna käyttäen. Kaulaliinan kanssa pupu painoi 66 grammaa. Kaulaliina painoi erikseen 8 grammaa.

Ohjeessa sanotaan, että kaulaliina olisi 30 senttiä. Minun pupuilla se ei olisi riittänyt mitenkään kaulan ympäri, joten molemmilla on yli neljäkymmentä senttiä pitkä kaulaliina. Violetilla pupulla on turhankin pitkä, mutta kyseessä oli jämäkerä ja käytin kaiken langan.
Mielestäni tein molemmat puput samalla lailla ohjeen mukaan, mutta puput ovat hieman erikokoiset. Ainoa ero on, että violetilla pupulla on kerrosta pidemmät korvat, sillä en viitsinyt purkaa, kun olin tehnyt yhden kerroksen liikaa ensimmäiseen. Alla olevassa kuvassa näkee selvemmin, että ruskea pupu on vähän pidempi. Nurjat kerrokset violetin pupun puserossa lyhentävät yläkroppaa, mutta on se silti ihan sopusuhtainen.

Esittelen puput illalla kotiväelle ja lähetän ne huomenna Seijasiskolle, Näitä olisi voinut tehdä enemmänkin myös jostain toisesta langasta, mutta tämän haasteen aika loppuu pian. Joskus toisen kerran sitten lisää, tässä maailmantilanteessa näiden tarve ei ihan heti lopu.

Tähtien sota kaulaliina onteloneuletekniikalla

Ensimmäinen kevään keskeneräinen on valmis! Jee!

Aloitin tämän viime syksynä. Tehtävälistalla se ehti olla kolme vuotta. Tytär lähetti 2012 vinkin ja kävin jonkin ajan päästä myös rekisteröitymässä Ravelryyn. Hyvä tarkoitus oli saada uusi kaulaliina The Force awakens elokuvailtaan. Mutta en ehtinyt. Tällä lailla tekeminen on aika hidasta ja vaatii tarkkaavaisuutta. Tätä ei voi neuloa niin, että katsoo telkkaria ja kädet käy.

Tekniikka on onteloneule (englanniksi double knitting). Valmis työ on kaksinkertainen niin, että värit ovat vastakkaiset neuleen eri puolilla. Sopii siis erinomaisen hyvin tähtien sodan ajatusmaailmaan. Molemmat puolet neulotaan yhtä aikaa, etupuoli oikeaa ja takapuoli nurjia silmukoita. Tämä oli ensimmäinen työ, jonka tällä tekniikalla olen tehnyt. Sen huomaa, sillä kaulaliinan alussa on leveämpää ennen kuin neulos tasoittuu. Vaati myös jonkun verran harjoittelua ennen kuin sain langat pysymään järjestyksessä. Neuloksesta tulee siisti, jos langat eivät koskaan kierry toistensa ympäri.

Ylimääräinen ongelma tuli lankojen kanssa. Minulla oli valkoista ja mustaa Novita Woolia ja luulin vajaan neljän kerän riittävän. Neulos on kaksinkertainen, joten lankaa menee paljon (valmiin liinan paino on 230 g). Mustaa sain lisää, nimi oli muuttunut Nordic Wooliksi, mutta minusta lanka vaikutti aivan samalta tuoteselostetta myöten. Puhtaan valkoista ei enää valmisteta. Kun muuta en keksinyt, niin otin valkoista Nallea, jotta sain viimeiset kuviot valmiiksi. Käytin 3.5 mm:n puikkoja.

En tehnyt kaikkia kuvioita, mitä ohjeessa oli. Jätin ”turhat” välikuviot pois ja silti liinan pituus on 130 cm. Vaihdoin myös kuvien järjestystä. Joskus puolivälin jälkeen aloin tehdä kuvioita ylösalaisin, jotta ne ovat oikeinpäin sitten kun liina roikkuu kaulassa.

Ensi talveksi ajattelin kokeilla tällä tekniikalla lapasia. Ei tule lankajuoksuja nurjalle. Suora liina on tekniikan kannalta yksinkertaisin malli, mutta googlaamalla löysin jo ohjeen, miten onteloneuletta kavennetaan. 

Nyt on enää päätettävä, kumman puolen voimasta valitsee…