Virkattu Corto Maltese Tango tyyny

Virkkasin taannoin Corto Maltese potretin tyynyyn. Se innosti uudelleen lueskelemaan sarjakuvakirjoja. Minulla lienee kaikki suomeksi julkaistut Prattin Cortot + pari italiankielistä, kiitos Jalavan, joka on tehnyt uusintapainoksia kirjoista. Useana vuonna kävin kysäisemässä kirjamessuilla, josko Suolaisen meren balladista saisi uuden painoksen, kun divarien hinnat ovat aivan poskettomia.

Pitkän johdannon jälkeen: Argentiinalaisessa tangossa on kaunis naisen kasvokuva, jonka arvelin olevan sopivan myös tyynyksi. Tein siitä ruutupiirroksen kohtuullisen pian Corto tyynyn valmistumisen jälkeen. Aikaa kului, kunnes Soukan Menitassa käydessäni osui silmiin tarjous Dropsin Light Cottonista. Ostin hetimiten sopivan setin ja aloitin tyynyn virkkauksen.

Virkkaus kesti lopulta aika kauan. Kyllästyin välillä ja tein kaikkea muuta, kuten edellisistä postauksista huomaa. Kuviovirkkaus ei sovi television katselutyöksi. Lopulta sain kuvan valmiiksi. Suunnittelin ensin, josko tekisin toiselle puolelle Corton kuvan, koska en ollut oikein tyytyväinen ensimmäiseen tyynyyni. Päätin kuitenkin virkata yksinkertaisen taustapuolen loppulangoilla. Lankojen suhteellisten määrien mukaan jaoin taustan viiteen yhtä leveään sarakkeeseen.

Ajatus tasakokoisista sarakkeista oli muuten ihan hyvä, mutta valkoinen lanka loppui kesken ja piti hakea yksi kerä kaupasta lisää. Onneksi luonnonvalkoinen on aina luonnonvalkoinen värjäyserästä riippumatta ja jatkokohtaa ei huomaa ollenkaan.

Drops Light Cotton on miellyttävän pehmeä ja kevyt lanka, 50% puuvillaa ja 50% polyesteri mikroa. Se sopii paremmin neulomiseen kuin virkkaamiseen. Virkatessa sen kierteet avautuvat ja virkkauksesta tulee paikka paikoin epätasaista tai jää yksittäisen kierteen lenkkejä.

Haarukkapitsiä huiviin ja pipoon

Innostuin taas haarukkapitsistä. Aiemmin tekemäni poncho oli jäänyt vaivaamaan ja arvelin, että voisin vähän samaan tapaan tehdä ympyrämallisen kaulahuivin. Tällä kertaa en ottanut mohairlankaa, vaan kaivoin esiin ison kerän hyvin kauan sitten ostettua akryylilankaa. Pyörittelin haarukkapitsistä ympyröitä ja sommittelin kuvioita.
Katselin netistä haarukkapitsikuvioita, mutta lopulta päätin käyttää samaa kauniisti kaareutuvaa mallia kuin ponchon kaitaleissa.

Kahden aaltoilevan nauhan sisälle sopi hyvin pitsiympyrästä tehdyt kukkaset. Kukkasia on yhdeksän ja huivin voi juuri sopivasti kiepauttaa kahdesti kaulan ympäri.

Huiville piti tietenkin saada pariksi pipo. Pipon päällikerros on samaa aaltoilevaa haarukkapitsiä kuin kaulahuivissa. Sen alle virkkasin kiinteillä silmukoilla perusmallisen pipon. Kokeilin ensin neulottua pipoa, mutta virkattu sopi paremmin. Pipoon saattaisi hyvin sopia tupsu, mutta harkitsen sitä vielä.

Ennen pipon virkkausta kokeilin myös käsineiden koristamista haarukkapitsikukkasella. Tähän tulokseen en ole oikein tyytyväinen, enkä usko, että sormikkaat tulevat mitenkään yleisesti käyttööni. Kuvio kämmenselässä tekee sormikkaista turhan paksut.

Haarukkapitsiä harjoittelin tekemällä virkattuun pipoon koristeeksi haarukkapitsikukkia. Kukka on virkattu koko pituudelta kiinteiden silmukoiden kohdalta kiinni pipoon. Pipo pääsi joulun kunniaksi joulukuuseen poseeraamaan.

CAL eli virkataan kimpassa

Innostuinpa minäkin kokeilemaan CAL (Crochet along) harrastusta. Tämän vuoden aikana olen muutenkin virkannut enemmän kuin aiempina vuosina, jolloin keskityin neulomiseen. Seurasin keväällä Facebookin Vilkasta virkkausta ryhmässä, kuinka naiset osallistuivat Mandala madness CALiin. Minua ei houkuttanut liki kaksimetrinen ja lähes kolmekiloinen pyöreä villapeitto. Virkkaajien tuotokset olivat kyllä erittäin kauniita, mutta en keksinyt peitteelle käyttöä itselleni.

Syksyllä sattui silmiin Mexican mandala, joka on virkattu puuvillalangasta ja vajaan metrin halkaisijaltaan ja siten käyttökelpoinen pöytäliinaksi. Ohjeen suunnittelija on suomalaissyntyinen Jaana Svanholm, joka asuu Brasiliassa. Mandalan ohjeet ilmestyvät kerran viikossa hänen blogissaan ja Facebookin CAL Crochet along -ryhmässä.
Liityin Facebookissa sekä tähän ryhmään että suomalaisten Virkkaa mandalaa ja CAL projekteja -ryhmään. Nyt on riittävästi sometusta päivittäin.

Mexican mandalan ohje on Scheepjesin langoille, vaihtoehtoina ovat Catona ja Soft Fun. Virkkuukoukku on 3. Päätin, että teen ensimmäisen projektini ihan mallilangoilla. Googlaamalla selvisi, että Helsingissä lankoja myy lankakauppa Snurre Kampissa. En ollut koskaan aikaisemmin kyseisessä kaupassa käynytkään. Miellyttävä pieni kauppa, jossa oli paljon lankoja. Catona lankoja on 105 eri väriä, varmaankaan missään lankakaupassa ei löydy kaikkia värejä. Tytär ilmoitti ottavansa mandalan pöydälleen, joten otin hänet arvostelutuomariksi mukaan. Hän halusi heti vaihtaa mallin vaaleanpunaisen Tulipin voimakkaampaan väriin, joten valitsimme muihin lankoihin sopivan Poppy Rosen. Kaupassa ei ollut juuri oikeaa toista keltaista eikä yhtä sinisistä, mutta valitsimme mielestämme sopivat korvaavat sävyt.

Ensimmäisellä viikolla virkattiin keskiympyrä ja siniset sektorit. Toinenkin viikko eli pikkulehdykät meni ihan sujuvasti. Kahden viikon valmis tulos on pari kappaletta ylempänä. Kolmannella viikolla jouduinkin sitten purkamaan työn kahteen kertaan. En millään saanut riittävää määrää valkoisia pylväitä, jolloin totesin, että sininen kerros ketjusilmukkaketjuineen sisältää liian vähän silmukoita. Ei kun purkamaan neljä kerrosta. Virkkasin ne uudelleen ja lisäksi eriväriset "pop cornit". Siinä vaiheessa huomasin, että olin virkannut ne nurjalle puolelle. Purkasin siis viisi kerrosta. Lopulta kolmas viikko oli valmis.

Työhön tulee paljon lankojen päättelyä, koska värejä vaihdetaan usein. Olen hieman laistanut ohjeesta: sektoriosuuden jälkeen melkein jokaisella kerroksella pitäisi lanka katkaista ja päätellä. Seuraava kerros aloitettaisiin uudella langalla ns. standing stitchillä. Oikaisin monta kertaa niin, että tein päättävän piilosilmukan uudella värillä ja jatkoin siitä. Vanhan värin virkkasin seuraavan kerroksen sisälle. Lankojen päättely ja pujottelu neulalla ei ole minun intohimoni.

Nyt on menossa neljäs viikko, jossa virkataan toiset isommat lehdykät. Kaikkiaan viikkoja on viisi. Lopullinen tuloksen julkaisen blogissa parin viikon päästä. Mandala näyttää aika lailla erilaiselta, jos taustana on vaalea parketti tai tummansininen nahkasohva.

KesäYön hullutus 2016 osa yksi

Facebookin Käsityöblogit ryhmästä löysin vinkin Ravelryn ryhmään KesäYön hullutus (KYH). Kaikenlaisia hullutuksia sitä käsityöihmiset keksivätkin ja toiset (kuten minä) vielä lähtevät moiseen mukaan. Ideana on aloittaa kesäkuussa joka päivä ennen juhannusta uusi neule- tai virkkaustyö. Aloitettavia töitä tulee siten 24. Heinäkuun loppuun mennessä kaikki työt pitää saada valmiiksi. Ryhmään raportoidaan kesä-heinäkuun aikana sekä suunnitellut, aloitetut että valmistuneet työt.

Töiden osalta ei ole mitään erikoisvaatimuksia (pitäisi olla malli Ravelrysta tms). Kokorajoituksiakaan ei ole, mutta aikaraja huomioiden mitään parisängyn peittoa ei kannattane aloittaa. Sen verran on rajoitusta, että jos tekee sukat tai lapaset, niin pari on yksi työ.

Aloittamisessa on helpotuksena se, että uutta työtä ei tarvitse aloittaa joka päivä. Jos joku päivä aloittaa kaksi, niin seuraavana voi olla aloittamatta. Kunhan kaiken kaikkiaan on 24 ennen juhannusta. Toinen sopiva helpotus on, että aloitukseksi hyväksytään se, että ottaa työn alle aiemmin kesken olleen tekeleen. Tämä sääntö innoitti minut, sillä minulla on aika monta kesken ja arvelin käyttää hullutusta pienenä paineena saattaa työt loppuun. Blogin alussa olevaan kuvaan kokosin kaikki nyt kesken olevat. Niistä vain vasemmalla alhaalla oleva violetti neule on uusi, muut on aloitettu jo aiemmin. Olen miettinyt jo valmiiksi muutaman uuden pienemmän työn (mm. tiskirätti on hullutuksessa suosittu artikkeli), mutta ne ovat vielä aloittamatta.

Olin touko-kesäkuun vaihteessa lomalla Pohjois-Italiassa lähellä Ranskan rajaa. Siellä aloitin ja sain valmiiksi ensimmäiset KYH työt. Keittiön tuolit halusivat tossut, jotta naapurit eivät häiriinny tuolien siirtelystä. Ostin italialaista puuvillalankaa paikalliselta torilta. Mies valitsi värin (musta).  Muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen sain sopivat tossukat, jotka pysyvät jaloissa. Lisävaikeuskerroin tuli siitä, että etujalat ovat pyöreät ja takajalat suorakulmaiset, joten molempia piti säätää sopivan koon aikaansaamiseksi.

Minulla on ollut lomapaikassa pidempään kesken puuvillaisen neuletakin virkkaus. Sen langasta tekaisin tiskirätin. Ilman mitään ohjetta virkkasin vain pylväitä. Ensin työ kupruili, mutta sain muutaman yrityksen jälkeen kerroksiin sopivan pylväiden lisäystahdin. Itse neuletakki on myös KYH työ, jonka esittelen myöhemmin.

Tällä kuvalla arvelin osallistua myös toiseen haasteeseen eli Sirpukan solmussa esittämään Kutimet kotoa kauempana kuvahaasteeseen. Siinä ideana on kuvata valmiita tekeleitä muualla kuin kotona tai omassa pihassa.

Kuvassa on "todisteeksi" otettu mukaan paikallisesta kaupasta ostettu tiskiaine ja paikallisilta markkinoilta ostettu mutteripannu. Mutteripannulla saa hyvää italialaista kahvia. Tiskirätti valmistui vasta viime tipassa eli lähtöpäivänä, joten en voi vielä kertoa käyttökokemuksia siitä.

Loppuun pieni kevennys. Meillä oli liput Monacon Gran prix kisoihin kolmeksi päiväksi (torstai-lauantai). Sunnuntain kisan katsoimme olohuoneen sohvalta, koska sen näkee telkkarista paremmin kuin paikanpäältä. Lisäksi sunnuntaina satoi, joten erinomaisilla ennustajanlahjoillamme olimme jättäneet sunnuntain liput ostamatta. Monacossa oikeastaan harjoitukset ja "pikkuluokat" ovat katsojaystävällisempää katseltavaa kuin varsinaiset F1:t.

Perjantaina näimme tapahtumassa toisenlaista käsityön tekemistä. Porsche cupin auto täräytti aika-ajoissa kaiteeseen suoraan katsomomme edessä. Kuljettajalla ei käynyt kuinkaan, mutta kaide vaurioitui sen verran pahasti, että se piti vaihtaa. Aika monta miestä siihen tarvittiin. Kuvan yläosassa on varikkoalue, katsomomme oli suoraan sitä vastapäätä mutkissa 15 ja 16. Vähän myöhemmin näimme, kuinka GP2 auto kevyesti kolahti katsomon alareunaan ja nostettiin nosturilla pois radalta. Nostosta en valitettavasti saanut kunnon kuvaa.

Kevään keskeneräinen joulun piparkakkutalo

Ei jäänyt ihan viime tippaan saada toinen kevään keskeneräinen valmiiksi.

Pirkka-lehdessä oli vuosia sitten virkatun piparkakkutalon ohje. Virkkasin melko reippaasti talon osat valmiiksi ja virkkasin ne jopa yhteen. Ajattelin, että teen ensin koristelut ja täytän talon sen jälkeen. Koristeluun ei syttynyt inspiraatiota heti, eikä viikon päästä, eikä kuukauden päästä. Lopulta mökki oli käsityökorissa vuosia. Otin sen välillä syksypuolella esiin, mutta valmista ei tullut.

Valitsin talon sitten Kevään keskeneräiset haasteeseen, jotta se tulisi valmiiksi. Valinta oli oikea, sillä vain haasteen avulla sain tosissani tartuttua koristelun suunnitteluun.

Päätin tehdä kaikki koristelut virkkaamalla päälle. Toinen vaihtoehto olisi ollut ommella kuvioita. Ensimmäisenä virkkasin talon katonharjalle valkoisen lumen. Tein myös ikkunat päälle, mutta "valo" tursotti niin pahasti, että halusin virkata seinät osin uudestaan. Purkasin talon takaisin osiin ja seiniä ikkunan alapuolelle. Virkkasin ikkunoiden keltaiset valot intarsialla ja vaaleanpunaiset puitteet valmiin seinän päälle.

Tehtyäni kuviot talo ei näyttänyt piparkakkumökiltä, mikä oli tarkoitus. Lisäsin sitten pieniä virkattuja ympyröitä ranskalaisiksi pastilleiksi. Nonparelleille en keksinyt mitään sopivaa simulaatiota. Koristelun aikana totesin, että osiin purettu talo oli helpompi koristella kuin koottu. Ohjeen mukaan olisi pitänyt tehdä täyttökin ensin, mutta se olisi kyllä tehnyt virkkauskoristelun mahdottomaksi.

Talo odottaa nyt ensi joulua, jolloin se pääsee esille. Kiitokset Silmukan saalistajalle kivasta haasteesta!

Virkattu Corto Maltese tyyny

Talven aikana suurta huomiota ja suosiota herätti Virpi Siipolan Lemmy tyyny. Minä en ole varsinaisesti Mötorhead tai Lemmy fani, vaikka perusrockista tykkäänkin. Ideasta innostuneena kehitin tyynyn toisesta romanttisesta sankarista eli Corto Maltesesta.

Tämä on ensimmäinen kirjovirkkaukseni ja ensimmäinen sommittelemani malli. Täytyy myöntää, että sen kyllä huomaa. Sain tehtyä kohtuullisen helposti ruutupiirroksen kuvankäsittelyn ja Excelin avulla. Langat kävin hakemassa Soukan Menitasta ja ystävällisen myyjä avustuksella päädyin Menitan Lauri lankaan (mustaa, luonnonvalkoista ja harmaata).

Liian innokkaana en tehnyt mallitilkkua, vaan lähdin virkkaamaan kiinteillä silmukoilla tavanomaisesti edestakaisin. Netin mukaan tämä on yksi oikeista tavoista, mutta se ei sovi tähän. Kuvassa on paljon pystysuoria viivoja, joita tällä tekniikalla ei saa suoriksi, vaan ne ovat lievästi siksakkia, koska silmukat eivät ole tasan päällekkäin, vaan hieman lomittain. Ei muuta kuin purkuun.

Seuraavaksi kokeilin tavallisia kiinteitä silmukoita, mutta vain toisesta suunnasta neulottuna. En kuljettanut lankaa mukana, vaan tein edelleen intarsiaa. Tulos oli vähän parempi, mutta tällä tekniikalla silmukat siirtyvät oikealle ja virkattu kappale ei ole suorakulmainen, vaan lievästi suorakaide. Ja taas oli purettavaa. Tässä vaiheessa myös totesin, että langan ja myyjän suosittelema 3,5 koukku tekee tyynystä liian ison.

Vaihdoin kolmosen koukkuun ja kiinteisiin silmukoihin yhdestä reunasta neulottuna. Nyt kuljetin lankaa mukana ja pistin uuden silmukan edellisen kerroksen silmukan takareunaan. Nyt tuli sellaista jälkeä kuin halusin. Tekniikka ilmeisesti oli vieläkin hakusessa, koska tiheys oli 23 silmukkaa ja 18 kerrosta kymmenellä sentillä. Tämän seurauksena tyynystä tuli suorakaide eli se on korkeampi kuin mitä on leveä. Huomattuani ongelman muokkasin kuvaa niin, että poistin kerroksia, mutta enempää en voinut poistaa kuvan kärsimättä. Toinen vaihtoehto olisi ollut purkaa vielä kerran ja virkata kuva sivuttain, mutta siihen en enää lähtenyt.



Vauhtiin päästyäni olohuoneen sohva oli tämän näköinen:

Kun kuva oli valmis, virkkasin sivureunoihin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita mustalla. Se vähän levensi kuvaa ja siisti langanpäät. Takaosan virkkasin tavallisilla kiinteillä silmukoilla edestakaisin. Minun käsialalla ne olivat leveämpiä kuin etupuolen silmukat, jota tein vain seitsemänkymmentä silmukkaa per rivi. Jatkoin takaosan suoraan etupuolen yläosasta ja virkkasin kiinni sivuihin samantien. Helpompi tapa olisi varmaan ollut virkata takaosa erikseen ja ommella ne valmiina yhteen.

Musta väri loppui kesken, joten jatkoin harmaalla. Lopputulos on mielestäni ihan näppärä silti. Värinvaihdon olisi tietysti voinut tehdä reunassa eikä keskellä. Tyyny on aika painava, sillä lankaa meni noin 350 grammaa. Mustaa meni 200 grammaa, harmaata 100 g ja valkoista loput. Sisälle laitoin vanhan kulahtaneen, mutta pestyn nukkumatyynyn.

Vaikeuksista huolimatta en menettänyt uskoani tämän tapaiseen kirjovirkkaukseen. Voin tehdä jatkossakin käsitöitä tällä tekniikalla.

Virkattuja kilpa-autoja amigurumeiksi ja leluiksi

In English see sheet in English (Race cars for toys and amigurumis)

Innostuin virkkaamisesta muutaman vuoden tauon jälkeen. Olemme menossa toukokuussa Monacoon F1 kisoihin ja formulakausi on alkanut, joten sopiva kohde oli amigurumi F1 autosta vuoden 2016 väreissä. Tein ensimmäisenä mallikappaleen vaaleansinisestä ja mustasta akryylilangoista, jotka on tullut ostettua joskus johonkin tarkoitukseen. Varsinaiset autot ovat parannettu painos prototyypistä.

Ensimmäinen oikea auto oli (tietenkin) Kimi ja Ferrari. Kun työ oli valmis, mies huomautti, että autossa on 2015 väritys, sillä tänä vuonna takasiiven ylätaso on pääosin punainen. Autossa on medium renkaat oikealla ja supersoftit vasemmalla. Väritykseltään molemmat sopivat autoon, mutta eriparirenkaat eivät sovellu ajamiseen. Ferrari on tehty Novitan Nallesta 3,0 mm koukulla.

Seuraavaksi tein Sauberin, koska sillä on selkeä ja kaunis omintakeinen väritys. Kuskina on Felipe Nasr, Ericssonin kannattajien pitää vaihtaa kypärän väri. Valitsin työhön paksumman seiskaveikan ja 3,5 mm:n koukun.

Halusin hopeanhohtoisen Mersun, sukkalangan harmaa ei ollut sopivaa. Prismasta löytyi Novitan Kartano, joka on merseroitua puuvillaa ja kiiltää hieman. Turkoosi ja valkoinen ovat Novitan Kotiväki lankaa, kun Kartanossa ei ollut sopivaa. Käytin 3:n koukkua, vaikka se on tälle langalle vähän iso. Kuskina on Nico. Merseroidun puuvillan auto on ihan tyylikäs, mutta villalangasta tehnyt autot ovat mielestäni kuitenkin söpömpiä ja amigurumaisempia.

Miehellä on toivomuksena Force India, mutta auton väritys on haasteellisempi, joten harkitsen vielä.  Ehkä Monacon kisoja ennen pitää tämäkin saada valmiiksi.

Ohjeet on julkaistu Ravelryssa sekä suomeksi että englanniksi. Ferrarista eli yksivärisestä on yksi ohje (vuoden 2016 Renault syntyy helposti samalla ohjeella, koska kori on keltainen ja kaikki muu mustaa). Sivukuvio on sama Mersussa ja Sauberissa, joten niistä on toinen ohje. Ohjeiden kääntämiseksi englanniksi käytin apuna sanastoa Marjut Katajalan blogista.

Kevään keskeneräiset haasteeseen osallistuminen

Facebookin Käsityöblogit ryhmän innoittamana menin Illusia ihmemaassa blogiin. Sieltä löysin linkityksen Kevään keskeneräiset haasteeseen. Kenelläpä käsityönharrastajalla ei olisi keskeneräisiä töitä. Ensimmäistä kertaa haasteeseen osallistuvana päätin valita keskeneräisistä töistäni kaksi lähinnä helpointa.

Tehtävä 1: Yli kaksi vuotta sitten tytär linkitti minulle Ravelrysta double stichingillä tehdyn Star Wars kaulaliinan. Viime syksynä sen vihdoinkin aloitin, mutta eihän se valmistunut The Force Awakens elokuvan ensi-iltaan ja on edelleen kesken. Otan sen siten haasteeseen mukaan. Kun se on valmis, niin esittelen sen myös tässä blogissa.

Tehtävä 2 on aloitettu useampi vuosi sitten. Pirkka-lehdessä oli virkatun piparkakkutalon ohje. Työ eteni suhteellisen reippaasti ja talon seinät ja katto tulivat valmiiksi. Talon "koristelu" (ikkunat, ovet jne) on edelleen kesken. Tarvitaan inspiraatio suunnittelemaan koristeet, kyllähän ne aika nopeasti sen jälkeen kuvioi.

Muitakin töitä on kesken ja tietenkin aloitan tässä välissä vielä jotain uuttakin. Mutta mennään näillä tällä kertaa.