Näytetään tekstit, joissa on tunniste Corto Maltese. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Corto Maltese. Näytä kaikki tekstit
torstai 4. toukokuuta 2017
Virkattu Corto Maltese Tango tyyny
Virkkasin taannoin Corto Maltese potretin tyynyyn. Se innosti uudelleen lueskelemaan sarjakuvakirjoja. Minulla lienee kaikki suomeksi julkaistut Prattin Cortot + pari italiankielistä, kiitos Jalavan, joka on tehnyt uusintapainoksia kirjoista. Useana vuonna kävin kysäisemässä kirjamessuilla, josko Suolaisen meren balladista saisi uuden painoksen, kun divarien hinnat ovat aivan poskettomia.
Pitkän johdannon jälkeen: Argentiinalaisessa tangossa on kaunis naisen kasvokuva, jonka arvelin olevan sopivan myös tyynyksi. Tein siitä ruutupiirroksen kohtuullisen pian Corto tyynyn valmistumisen jälkeen. Aikaa kului, kunnes Soukan Menitassa käydessäni osui silmiin tarjous Dropsin Light Cottonista. Ostin hetimiten sopivan setin ja aloitin tyynyn virkkauksen.
Virkkaus kesti lopulta aika kauan. Kyllästyin välillä ja tein kaikkea muuta, kuten edellisistä postauksista huomaa. Kuviovirkkaus ei sovi television katselutyöksi. Lopulta sain kuvan valmiiksi. Suunnittelin ensin, josko tekisin toiselle puolelle Corton kuvan, koska en ollut oikein tyytyväinen ensimmäiseen tyynyyni. Päätin kuitenkin virkata yksinkertaisen taustapuolen loppulangoilla. Lankojen suhteellisten määrien mukaan jaoin taustan viiteen yhtä leveään sarakkeeseen.
Ajatus tasakokoisista sarakkeista oli muuten ihan hyvä, mutta valkoinen lanka loppui kesken ja piti hakea yksi kerä kaupasta lisää. Onneksi luonnonvalkoinen on aina luonnonvalkoinen värjäyserästä riippumatta ja jatkokohtaa ei huomaa ollenkaan.
Drops Light Cotton on miellyttävän pehmeä ja kevyt lanka, 50% puuvillaa ja 50% polyesteri mikroa. Se sopii paremmin neulomiseen kuin virkkaamiseen. Virkatessa sen kierteet avautuvat ja virkkauksesta tulee paikka paikoin epätasaista tai jää yksittäisen kierteen lenkkejä.
keskiviikko 11. toukokuuta 2016
Virkattu Corto Maltese tyyny
Talven aikana suurta huomiota ja suosiota herätti Virpi Siipolan Lemmy tyyny. Minä en ole varsinaisesti Mötorhead tai Lemmy fani, vaikka perusrockista tykkäänkin. Ideasta innostuneena kehitin tyynyn toisesta romanttisesta sankarista eli Corto Maltesesta.
Tämä on ensimmäinen kirjovirkkaukseni ja ensimmäinen sommittelemani malli. Täytyy myöntää, että sen kyllä huomaa. Sain tehtyä kohtuullisen helposti ruutupiirroksen kuvankäsittelyn ja Excelin avulla. Langat kävin hakemassa Soukan Menitasta ja ystävällisen myyjä avustuksella päädyin Menitan Lauri lankaan (mustaa, luonnonvalkoista ja harmaata).
Liian innokkaana en tehnyt mallitilkkua, vaan lähdin virkkaamaan kiinteillä silmukoilla tavanomaisesti edestakaisin. Netin mukaan tämä on yksi oikeista tavoista, mutta se ei sovi tähän. Kuvassa on paljon pystysuoria viivoja, joita tällä tekniikalla ei saa suoriksi, vaan ne ovat lievästi siksakkia, koska silmukat eivät ole tasan päällekkäin, vaan hieman lomittain. Ei muuta kuin purkuun.
Seuraavaksi kokeilin tavallisia kiinteitä silmukoita, mutta vain toisesta suunnasta neulottuna. En kuljettanut lankaa mukana, vaan tein edelleen intarsiaa. Tulos oli vähän parempi, mutta tällä tekniikalla silmukat siirtyvät oikealle ja virkattu kappale ei ole suorakulmainen, vaan lievästi suorakaide. Ja taas oli purettavaa. Tässä vaiheessa myös totesin, että langan ja myyjän suosittelema 3,5 koukku tekee tyynystä liian ison.
Vaihdoin kolmosen koukkuun ja kiinteisiin silmukoihin yhdestä reunasta neulottuna. Nyt kuljetin lankaa mukana ja pistin uuden silmukan edellisen kerroksen silmukan takareunaan. Nyt tuli sellaista jälkeä kuin halusin. Tekniikka ilmeisesti oli vieläkin hakusessa, koska tiheys oli 23 silmukkaa ja 18 kerrosta kymmenellä sentillä. Tämän seurauksena tyynystä tuli suorakaide eli se on korkeampi kuin mitä on leveä. Huomattuani ongelman muokkasin kuvaa niin, että poistin kerroksia, mutta enempää en voinut poistaa kuvan kärsimättä. Toinen vaihtoehto olisi ollut purkaa vielä kerran ja virkata kuva sivuttain, mutta siihen en enää lähtenyt.
Vauhtiin päästyäni olohuoneen sohva oli tämän näköinen:
Kun kuva oli valmis, virkkasin sivureunoihin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita mustalla. Se vähän levensi kuvaa ja siisti langanpäät. Takaosan virkkasin tavallisilla kiinteillä silmukoilla edestakaisin. Minun käsialalla ne olivat leveämpiä kuin etupuolen silmukat, jota tein vain seitsemänkymmentä silmukkaa per rivi. Jatkoin takaosan suoraan etupuolen yläosasta ja virkkasin kiinni sivuihin samantien. Helpompi tapa olisi varmaan ollut virkata takaosa erikseen ja ommella ne valmiina yhteen.
Musta väri loppui kesken, joten jatkoin harmaalla. Lopputulos on mielestäni ihan näppärä silti. Värinvaihdon olisi tietysti voinut tehdä reunassa eikä keskellä. Tyyny on aika painava, sillä lankaa meni noin 350 grammaa. Mustaa meni 200 grammaa, harmaata 100 g ja valkoista loput. Sisälle laitoin vanhan kulahtaneen, mutta pestyn nukkumatyynyn.
Vaikeuksista huolimatta en menettänyt uskoani tämän tapaiseen kirjovirkkaukseen. Voin tehdä jatkossakin käsitöitä tällä tekniikalla.
Tämä on ensimmäinen kirjovirkkaukseni ja ensimmäinen sommittelemani malli. Täytyy myöntää, että sen kyllä huomaa. Sain tehtyä kohtuullisen helposti ruutupiirroksen kuvankäsittelyn ja Excelin avulla. Langat kävin hakemassa Soukan Menitasta ja ystävällisen myyjä avustuksella päädyin Menitan Lauri lankaan (mustaa, luonnonvalkoista ja harmaata).
Liian innokkaana en tehnyt mallitilkkua, vaan lähdin virkkaamaan kiinteillä silmukoilla tavanomaisesti edestakaisin. Netin mukaan tämä on yksi oikeista tavoista, mutta se ei sovi tähän. Kuvassa on paljon pystysuoria viivoja, joita tällä tekniikalla ei saa suoriksi, vaan ne ovat lievästi siksakkia, koska silmukat eivät ole tasan päällekkäin, vaan hieman lomittain. Ei muuta kuin purkuun.
Seuraavaksi kokeilin tavallisia kiinteitä silmukoita, mutta vain toisesta suunnasta neulottuna. En kuljettanut lankaa mukana, vaan tein edelleen intarsiaa. Tulos oli vähän parempi, mutta tällä tekniikalla silmukat siirtyvät oikealle ja virkattu kappale ei ole suorakulmainen, vaan lievästi suorakaide. Ja taas oli purettavaa. Tässä vaiheessa myös totesin, että langan ja myyjän suosittelema 3,5 koukku tekee tyynystä liian ison.
Vaihdoin kolmosen koukkuun ja kiinteisiin silmukoihin yhdestä reunasta neulottuna. Nyt kuljetin lankaa mukana ja pistin uuden silmukan edellisen kerroksen silmukan takareunaan. Nyt tuli sellaista jälkeä kuin halusin. Tekniikka ilmeisesti oli vieläkin hakusessa, koska tiheys oli 23 silmukkaa ja 18 kerrosta kymmenellä sentillä. Tämän seurauksena tyynystä tuli suorakaide eli se on korkeampi kuin mitä on leveä. Huomattuani ongelman muokkasin kuvaa niin, että poistin kerroksia, mutta enempää en voinut poistaa kuvan kärsimättä. Toinen vaihtoehto olisi ollut purkaa vielä kerran ja virkata kuva sivuttain, mutta siihen en enää lähtenyt.
Vauhtiin päästyäni olohuoneen sohva oli tämän näköinen:
Kun kuva oli valmis, virkkasin sivureunoihin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita mustalla. Se vähän levensi kuvaa ja siisti langanpäät. Takaosan virkkasin tavallisilla kiinteillä silmukoilla edestakaisin. Minun käsialalla ne olivat leveämpiä kuin etupuolen silmukat, jota tein vain seitsemänkymmentä silmukkaa per rivi. Jatkoin takaosan suoraan etupuolen yläosasta ja virkkasin kiinni sivuihin samantien. Helpompi tapa olisi varmaan ollut virkata takaosa erikseen ja ommella ne valmiina yhteen.
Musta väri loppui kesken, joten jatkoin harmaalla. Lopputulos on mielestäni ihan näppärä silti. Värinvaihdon olisi tietysti voinut tehdä reunassa eikä keskellä. Tyyny on aika painava, sillä lankaa meni noin 350 grammaa. Mustaa meni 200 grammaa, harmaata 100 g ja valkoista loput. Sisälle laitoin vanhan kulahtaneen, mutta pestyn nukkumatyynyn.
Vaikeuksista huolimatta en menettänyt uskoani tämän tapaiseen kirjovirkkaukseen. Voin tehdä jatkossakin käsitöitä tällä tekniikalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


