Haarukkapitsiä huiviin ja pipoon

Innostuin taas haarukkapitsistä. Aiemmin tekemäni poncho oli jäänyt vaivaamaan ja arvelin, että voisin vähän samaan tapaan tehdä ympyrämallisen kaulahuivin. Tällä kertaa en ottanut mohairlankaa, vaan kaivoin esiin ison kerän hyvin kauan sitten ostettua akryylilankaa. Pyörittelin haarukkapitsistä ympyröitä ja sommittelin kuvioita.
Katselin netistä haarukkapitsikuvioita, mutta lopulta päätin käyttää samaa kauniisti kaareutuvaa mallia kuin ponchon kaitaleissa.

Kahden aaltoilevan nauhan sisälle sopi hyvin pitsiympyrästä tehdyt kukkaset. Kukkasia on yhdeksän ja huivin voi juuri sopivasti kiepauttaa kahdesti kaulan ympäri.

Huiville piti tietenkin saada pariksi pipo. Pipon päällikerros on samaa aaltoilevaa haarukkapitsiä kuin kaulahuivissa. Sen alle virkkasin kiinteillä silmukoilla perusmallisen pipon. Kokeilin ensin neulottua pipoa, mutta virkattu sopi paremmin. Pipoon saattaisi hyvin sopia tupsu, mutta harkitsen sitä vielä.

Ennen pipon virkkausta kokeilin myös käsineiden koristamista haarukkapitsikukkasella. Tähän tulokseen en ole oikein tyytyväinen, enkä usko, että sormikkaat tulevat mitenkään yleisesti käyttööni. Kuvio kämmenselässä tekee sormikkaista turhan paksut.

Haarukkapitsiä harjoittelin tekemällä virkattuun pipoon koristeeksi haarukkapitsikukkia. Kukka on virkattu koko pituudelta kiinteiden silmukoiden kohdalta kiinni pipoon. Pipo pääsi joulun kunniaksi joulukuuseen poseeraamaan.

Pääkallopipo

Nuorempi tyttäreni tarvitsi uuden pipon.

Toivomuksena oli musta ja muhkea pipo, jossa on pääkallonkuva ja tupsu. Tupsussa voisi olla myös jotain harmaata. Katsastin lankavarastoni ja löysin mustaa ja valkoista seiskaveikkaa. Googlasin valmista neulottua pääkallonkuvaa ja löysinkin sen Nice Factor neuleohjeista. Muhkeus vaati jotain muuta kuin sileää neulosta, joten käytin 3 oikein kaksi nurin mallia. Pipossa on leveä käänne ja pipo on aika pitkä, joten se on reilun kokoinen.

Kuvion takia pipo on neulottu tasona, takana on sauma. Sauma häviää hyvin ja ensisilmäyksellä luulee, että pipo on neulottu kokonaan ympyränä. Silmien yläpuolisen osan tein intarsiana, jotta ei tule liian pitkiä lankajuoksuja taakse.

Olin yllättynyt, kuinka hyvin kuvio näkyy, vaikka pipo ei ole sileää neuletta.

Tupsuun laitoin harmaaksi langaksi heijastinlankaa. En ole aikoihin tehnyt tupsuja, joten siitä tuli vähän pieni. Käytin perinteistä pahvimenetelmää tupsun tekoon.

Naisellinen versio Cousteau piposta

Olen käyttänyt työmatkalla virkattuja pipoja. Halusin itselleni neulotun pipon ja eteeni osui Jacques Cousteau pipon ohje. Kyseinen Punaisen sydämen torppa blogi ei enää päivity, koska se on muuttanut uuteen paikkaan.

Tyttären mielestä malli oli liian yksinkertainen, joten laitoin 3o 3n ryhmät kiertämään. En tehnyt kiinteää taitetta, joten taitteen päinvastainen kiertosuunta saa aikaan hauskan efektin. Kavennusten kanssa olin vaikeuksissa. Alkuperäinen kaunis pyöriö ei toiminut kiertomallissani. Parin purkaamiskerran jälkeen sain mielestäni siistin ratkaisun aikaiseksi.

Lankana käytin villapuseron teosta ylijäänyttä Novitan Anni lankaa puikoilla 4. Menekki oli vajaa sata grammaa.

Ladylike jedi

Tytär toivoi ruskeaan villakangastakkiinsa (Obi-Wanin jediviitta tyyliä) sopivaa pipoa. Stockmannilla oli Debbie Blissin lankoja alennusmyynnissä ja tytär nappasi mukaan 100 g Paloma Tweed lankaa.

Kotiliesi Käsityöt lehdessä 1/2016 on sininen urheilullinen villapusero ja pipo (malli 14). Nappasin pipon ohjeen ja siitä tuli aivan sopiva. Mallissa on 7 numeron puikot one size fits all koolle, mutta 10 numeron puikoilla Paloma langasta pipo sopii isopäiselle paksuhiuksiselle naiselle. Pipot ovat aivan erilaiset ja erityyliset, vaikka niissä on täsmälleen sama ohje (tupsu vain puuttuu).

En ole ennen käyttänyt Debbie Blissin lankoja. Tämä lanka on aivan ihanan pehmeä. Lanka oli vyyyhtenä. Siitä onkin monta vuotta, kun olen edellisen kerran pyörittänyt lankaa vyyhdeltä kerälle.