Sukkafinlandia 2017

Blogissa on ollut jonkunmoinen tauko. Käsitöissä ei ole ollut, mutta ne vain eivät ole päätyneet tänne. Kuvat olen julkaissut omassa Talvitaivas instagramissani.

Osallistuin vuosi sitten ensimmäiseen SukkaFinlandiaan. Kyseessä on sukkien neulomiskilpailu, jonka osallistumismaksu menee hyväntekeväisyyteen. En ole nopea neuloja, joten oma osallistumiseni painottuu sloganiin "tärkeintä ei ole voitto, vaan jalo kilpa". Tein vuosi sitten melkein kaikki sukat. En käyttänyt sponsorien lankoja, pääosin laiskuuttani eli en lähtenyt sponsorikauppoihin, vaan hain langat joko Soukan Menitasta tai läheisistä marketeista.

Oma suosikkini oli lämmittelysukka Keväällä kerran, joka on Lumi Karmitsan suunnittelema.

Ohje oli vain kokoon 36 ja 38.Omiin 41 numeron jalkoihin tein ohjetta paksummasta Novitan Nalle langoista ja puoli numeroa isommilla puikoilla, minkä tuloksena ne sopivat mainiosti.

Ensimmäinen etappi oli Tiina Kuun In memoriam. Tähän valitsin ohjeen paksuisen langan (Novitan Venla), mutta sukka näytti niin tyhmältä mielestäni, että en ottanut siitä kuvaa enkä tehnyt toista sukkaa ollenkaan. En myöskään purkanut sukkaa, joten se on edelleen WIP kokoelmassani. Pari viikkoa sitten sovittelin sukkaa ja totesin, että jalassa se näyttää oikeastaan ihan kivalta. Ehkä vielä teen toisenkin sukan ja kerron valmistumisesta tässä blogissa.

Toinen etappi oli Veera Välimäen Kuvastin.

Kun olin jättänyt edellisen etapin kesken, käytin punaisen Venlan näihin sukkiin.

Kolmas etappi oli Anna Mäkilän Andante festivo

Tässä lankana oli Sandnes Sisu. Sukan yläreunaan olisi kuulunut lisätä helmiä, mutta se oli minulle vähän liian bling bling. Pieni fiba on se, että yläreunan kuvion pitäisi kulkea eri jaloissa eri suuntiin, mutta huomasin virheen liian myöhään, enkä lähtenyt purkamaan työtä.
'
Neljäs etappi oli Unelmien Silmukoiden Pirjo Iivosen Hellunen.

Langaksi valikoitu taas Novitan tuttu Nalle. Olin ostanut valmiiksi Alizen superwash lankaa, mutta langan menekki olikin isossa koossa suurempi kuin oli alunperin kerrottu ja minun oli pakko mennä omalle lankalaatikolle. Täytyy myöntää, että väriyhdistelmä on aika raju, kuva ei tee ihan oikeutta kontrastille.

Viimeinen etappi oli puikkomaisterin Trapetsi. Se oli sen verran eksoottinen malli, etten enää jaksanut neuloa niitä.

Palautteena kilpailusta annoin järjestäjille, että huomioisivat isojalkaiset. One size fits all ei nimittäin sovi kaikille. Tietysti sukat niin kuin muutkin vaatteet ovat kauneimmillaan pienellä naisella. Toinen palautteeni oli, että mukana olisi myös miesten malleja. Tätä palautetta oli kai tullut muiltakin, koska tämänvuotisessa SukkaFinlandiassa on miesten malli mukana.
.
Tämän vuoden kilpailusta tulee tarkempi jatkokertomus seuraavissa postauksissa.

Siniset hihattimet

Hihattimet ovat näppärä lisälämmike hihattomiin mekkoihin. Päätin kokeilla tehdä yhdet hihattimet. Käsityölehdissä on ohjeita, jotka koostuvat yhdestä putkilosta. Keskikohdalla kappale on auki, jolloin se kiertää hartioiden ympäri. Tällä tavalla hihattimet pysyvät varmasti ylhäällä. Halusin kuitenkin kaksi erillistä hihaa.

Langaksi valikoitui Novitan Cotton Mercerized. Se sattui olemaan Prismassa tarjouksessa. Puuvilla on riittävän napakkaa lankaa. Villa ei tullut kyseeseen, koska se kutittaisi käsivarsia. Pitsikuvio löytyi Kotiliesi Käsityö lehdestä 8/2015. Lehdessä oli Puikkomaisterin pitkät polvisukat, joissa oli ihastuttava kuvio. Julia sukkien ohje on myös Puikkomaisterin sukkakirjassa. Koska puuvillalanka oli ohuempaa kuin mallissa ollut villalanka, niin pienemmillä puikoilla ohjeen silmukka- ja kerrosmäärät olivat aivan sopivat hihattimeen.

Aloitin neulomisen ranteesta kahden ja puolen puikoilla. Resori on riittävän leveä ja tiukka, jolloin se estää hihattimen valumisen alaspäin. Suunnilleen kyynärpään kohdalla vaihdoin puoli numeroa isommat puikot (Puikkomaisterin ohjeen mukaisesti), jolloin mitään lisäyksiä ei neuleeseen tarvinnut tehdä. Harkitsin yläresorin neulomista ohuemmilla puikoilla, mutta jatkoin samoilla loppuun asti. Olin valmis purkamaan ja neulomaan resorin uudelleen, mutta näin se näytti hyvältä. Ohuemmilla puikoilla resorista olisi luultavasti tullut liian kirea.

Yläosan kanssa kävi niin kuin pelkäsin. Resori ei ole riittävä pitämään hihatinta ylhäällä. Aikani asiaa mietittyäni päätin kokeilla ompelukumilankaa. Pujotin resoriin neljä kumilankaa sopivalla kireydellä. Hihatin pysyy nyt ylhäällä.

Lähikuva pitsikuviosta, joka on todella kaunis.

Vähän kuin eripariset villasukat

Blogissa on ollut pientä hiljaiseloa, vaikka käsitöitä onkin syntynyt. Viime kesänä tuli tilanne, että piti saada nopeasti joku yksinkertainen käsityö matkalle mukaan. Villasukat ovat aina tarpeelliset, joten lankalaatikosta kerä Novitan Seiskaveikkaa ja nelosen puikot esiin. Mietin, millaiset sukat tekisin ja päädyin kierteiseen pitsikuvioon.

Varren suussa on muutama kerros kaksi oikein kaksi nurin joustinta. Tein ensimmäiseen sukkaan oikealle kiertyvän kuvion, joka on näissä kuvissa oikean jalan sukassa. Kuvio on yksinkertainen: kaksi oikein yhteen, langankierto, oikea ja nurja. Seuraavalla kerroksella oikeat oikein ja nurjat nurin. Kolmannella kerroksella kavennus yhtä silmää aikaisemmin ja niin kierre on valmis. Toisessa sukassa on ensin langankierto ja sitten ylivetokavennus, jolloin kierto on vasemmalle. Sukkia voi pitää ihan kummassa jalassa tahansa.

Nilkan kohdalle tein uudelleen kaksi nurin kaksi oikein joustimen, koska muuten sukka tuntui tulevan liian väljäksi. Halusin, ettei sukka tursota nilkassa. Kantapää on ihan perinteinen suora, mutta ilman vahvistuksia. Seiskaveikka on niin paksua lankaa, että lisävahvistusta ei mielestäni tarvita.

Jalkapohja on kokonaan sileää neuletta. Se on käytännöllisempää ja tekee samalla sukan pohjan vähän vahvemmaksi. Samaten kärkiosa on kokonaan sileää neuletta. Kuvion kanssa kaventaminen olisi ollut hankalaa. Sileä neulos  tekee myös kärjen ohuemmaksi.

Loppujen lopuksi olin ihan tyytyväinen malliin. Valmiita sukkia katsellessa tuli mieleen parannusehdotuksia. Malli olisi ehkä parempi ohuemmasta langasta tehtynä. Sukka tulisi tiukemmaksi myös tekemällä kavennukset ja langankierrot vähän pidemmin välein.

Siksak pusero

Pientä hiljaiseloa blogissa kesän aikana. Käsitöitä on syntynyt, mutta ne eivät ole päätyneet tänne asti. Ensimmäisenä esittelyssä itse ideoitu siksak kesäpusero tai toppi.

Soukan Menitan alennuskorista löytyi keväällä Dropsin Love you lankaa. Mukana ollut tytär valitsi sopivan turkoosin värin ja otimme matkaan "riittävän määrän" lankaa, jotta siitä saa neulottua aikuisen naisen liivin tai puseron. Hankkimamme väri oli hieman vaikea, joten siitä oli tultava yksivärinen.


Ensin hieman katselimme valmiita malleja, mutta sitten aloimme ideoida. Päädyimme neuleeseen, jota voi käyttää sekä liivinä että lyhythihaisena tai hihattomana puserona. Tyttären toiveena oli vinot raidat, jotka kohtaavat keskellä etu- ja takakappaletta. Koko pusero oli tarkoitus neuloa pyöröneuleena. Yläosa piti olla erilainen ja lisäksi niin, että puseroa voi pitää myös avoimena, pudottaa olkapäille. Yläosan malliksi valikoitui nopeasti pyöröneuleena tehtävä joustinneuleinen kaarroke.

Neuleen tuli olla tiivis, reikäinen pitsiraidoitus ei tullut kysymykseen. Nurjilla ja oikeilla silmukoilla saa helposti "raidallista" aikaiseksi. Molla Millsin virkkausmallikirja sopii myös neuleiden suunnitteluun.

Suunnittelutilanteessa minulla ei ollut sopivia puikkoja kohdelankaan, joten tein mallitilkun vähän paksummasta langasta isommilla puikoilla. Kokeilimme erilaisia nurjien ja oikeiden silmukoiden määriä. Ensimmäinen ajatus oli, että keskellä kulkisi myös raita, mutta hylkäsimme tämän ajatuksen. Päädyimme lopuksi 3 nurjaa + 5 oikeaa yhdistelmään. Vinoraidoitus syntyy siirtämällä vaihtoa yhdellä silmukalla kerroksella eteen tai taaksepäin.

Kaarroke on kaksi oikein ja kaksi nurin joustinneuletta. Sama joustinneule muodostaa kapean reunuksen puseron helmaan, jotta alareuna ei lähde rullaamaan. Miehustan yksinkertainen kuvio on helppo neuloa vaikka jääkiekkoa katsellessa.

Pusero on naisten L koko. Sopivan silmukkalukuarvion otimme langan tiheydestä. Hieman lukua muuttaen saimme silmukkaluvun kahdeksalla jaolliseksi. Tällöin sisak kuvio kulkee sivusaumassakin kauniisti. Toisella silmukkamäärällä reunaan olisi tullut vajaa kuvio.

Pusero sopii hyvin kesäiseksi topiksi. Syksyllä sen alle voi laittaa paitapuseron, jolloin se toimii kuten liivi. Päänaukko on riittävän iso, jotta se ei kiristä paidan kaulusta. Puserossa ei ole erikseen etu- ja takapuolta, vaan sen voi pukea päälle kummin päin tahansa.

Kesäyön hullutus haaste päättyi

Ravelryn KYH ryhmän Kesäyön hullutushaaste päättyi heinäkuun lopussa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun haasteeseen osallistuin ja niinpä siinä sitten kävi, että epäonnistuin. Valitsin juhannukseen mennessä 24 projektia kuten tempaukseen kuuluu, osa oli uusia ja osa keskeneräisiä. Valitsin tarpeellisia töitä, joista osa oli siten liian isoja tehtäväksi kaikki kahdessa kuukaudessa. Muutama tiskirätti olisi kannattanut tehdä enemmän puseron sijasta.

Sain valmiiksi viisitoista kahdestakymmenestäneljästä. Yllä olevassa kuvassa on pääosa valmistuneista. Puuttuvat ovat jo lähteneet uudelle omistajalle käyttöön. Tätä pientä kahvikuppikissaa lukuunottamatta lähetetyt olen esitellyt tässä blogissa jo aiemmin.

Kesken jäi siis yhdeksän. Paremmalla priorisoinnilla olisin saanut enemmän valmista. Minulla oli kaksikin keskeneräistä virkattua jakkua (kuvassa oikealla), mutta jotenkin niiden virkkaaminen ei oikein ottanut tuulta. Toinen eli tuo valkoinen oli jäänyt kesken vuosia sitten, kun Novita lopetti Butterflyn valmistamisen, enkä mistään löytänyt lankaa lisää. Tänä keväänä sitä oli myynnissä Ravelryssa ja ostin kaikki pois. Jakusta oli valmiina takakappale ja puolitoista etukappaletta. Jatkoin etukappaletta ilman ohjetta katsoen mallia valmiista osasta. Tiedän, että minulla on ohje tallella, se on joku vanha Novita-lehti. Minulla on lehtiä (Novita => Moda => Modalehti=> Kotiliesi käsityöt) vuodelta 2001 työhuoneen kirjahyllyssä. Kaivan ohjeen esiin ja kerron sitten virkkauksen jälkeen, millaisen jakun sain ensi kesäksi.

 Siitä olen ylpeä, että sain tänä aikana kaksi neulottua kesäpuseroa aikaiseksi. Soukan Menitassa oli violettia Butterflyta viime talvena (vai oliko syksynä) kilon paketeissa myynnissä. Väri oli aivan sisareni lempiväri, joten ostin yhden pussillisen. Kilosta tulee kaksi puseroa, joten tein ensin tyttärelle pitsisen Kotiliesi käsityöt 4/2016 mallin 23 ohjeen mukaan. Ohje on vihreää Online Linie Sandy puuvillalankaa varten, mutta Butterflyn mitat olivat samat.

Puseron pitsimalli on yksinkertainen ja helppo neulottava. Saatoin katsoa vähemmän tärkeitä jalkapallon EM otteluita neuloessani. Mallin juju on hihat, jotka neulotaan osittain yhteen etu- ja takakappaleitten kanssa ja jotka muodostavat puseron hartiaosuuden. Avonainen kaula-aukko sallii sen, että syksymmällä alle voi laittaa paitapuseron. Pusero oli viimeinen, jonka sain KYHiin valmiiksi: sunnuntaina 31.7. kello 23.40 päättelin viimeisen langan.

Toisen puseron neulominen sopi vielä paremmin television katseluun. Olen ostanut Prisman alennuskorista Puro Batikia ja se sopi Suuri käsityö 5-6/2016 lehden malliin 41, vaikka ohje on Schachenmayer Arizona puuvillalangalle. Pusero on pääosin sileää neuletta, hihoissa ja kaarrokkeessa on joustinta. Tässäkin oli hauska juju, sillä etu- ja takakappale sekä yhteinen kaarroke neulotaan suljettuna neuleena. Vähemmän ommeltavia saumoja. Tein ohjetta korkeamman yläosan, jolloin kaula-aukko on pienempi. Puro Batik lanka on tosi miellyttävän tuntuista, vaikka onkin 100 % akryylia. Lankaa jäi vielä, joten aion tehdä siitä unisukat itselleni. En pysty pitämään villasukkia unisukkina, sillä paljaalla iholla villa kutittaa ja ärsyttää liikaa. Samasta syystä minulla pitää aina olla paita- tai muu aluspusero villapuseron alla. Vain lapaset ja pipot sopivat ihoa vasten.

Tämän aasisnsillan kautta pääsenkin musta-valkoisiin lapasiin, jotka olivat myös KYH työ. Minulla on musta pitkä toppatakki ja mies väitti, että sen kanssa ei voi pitää värillisiä lapasia. Neuloin siten mustavalkoiset lapaset, jotka ovat riittävän asialliset kaupunkikäyttöön. Lankana on Novitan Nalle. Kuvan otin kännykällä kesämökin ulkopöydällä. Kuva on värillinen, mutta vuosien varrella harmaantunutta haapapuuta vasten mustavalkoiset lapaset saavat koko kuvan näyttämään mustavalkoiselta. Päättelin lapaset kymmenen aikaan illalla, jolloin lämpötila oli vielä 19 astetta. Mutta kyllä sieltä talvi ja kylmä vielä tulee.

Villasukkia ja lasinalusia, KYH2016 jatkuu

Kesäyön hullutusta varten päätin neuloa sukat lankalaatikosta löytyvistä langoista. Mies tarvitsi sukat ja poimin ensin vihreänkirjavan Novitan Seitsemän veljestä Polkka langan. Mies katseli sukan alkua epäluuloisesti. Kaivelin lisää lankalaatikkoa ja sieltä löytyi harmaankirjava Seitsemän veljestä Viidakko. Tämä oli miehekkäämpi lanka, joten neuloin vihreät sukat naisen kokoon.

Lankalaatikossa oli myös toinen vihreänkirjava lanka eli Novitan tico tico. Se on huomattavasti ohuempaa kuin seiskaveikka, joten sukat sopivat talvikengissä pidettäviksi.

Harmaassa langassa liukuvärjäystä on aika vähän, jolloin molemmat sukat näyttävät samanlaisilta, vaikka jatkoin toisen sukan suoraan siitä, mihin ensimmäinen loppui. Molemmissa vihreissä yksi värjäyssarja on todella pitkä. Tico ticossa purkasin kerää löytääkseni toisen sukan alkuun saman kohdan kuin oli ensimmäisessä. Lankaa tuli ja tuli ja lopulta tuntui, että pitää purkaa puoli kerää ennen kuin oikea kohta löytyy. Annoin sitten periksi ja jatkoin vain suoraan langan alusta. Siten sukat eivät ole samanlaiset. Vähän erilaisuus kyllä häiritsee. Mielestäni tuo tummanvihreä on liian tumma ja se tekee sukista erinäköiset. Polkkasukissakaan en sitten etsinyt samaa kohtaa, mutta niissä erilaisuus on niin pientä, että se ei minua haittaa.

Kaikkiin sukkiin meni vajaa kerä eli alle 150 grammaa. Tico ticot kudoin 2,5:n puikoilla ja seiskaveikat 4:n puikoilla. Seiskaveikan vyötteessä suositellaan sukkiin 3,5:n puikkoja, mutta ei nuo minusta ole liian löysät.

Kaikki sukat ovat ihan perusmallia. Polkkasukan varressa on 2 oikein + 2 nurin joustinneule, toisissa on 1 oikein + 1 nurin joustinneule. Kantapään teen aina vahvistettuna eli puolipatenttia. Kantapään mallin äiti opetti minulle kauan sitten, kun olin vielä nuori. Kärkikavennus on yksi silmukka joka kerroksella jokaisen puikon päässä.

Osallistuin ensimmäistä kertaa kesäyön hullutus haasteeseen (24 työtä kesä-heinäkuun aikana) ja taisin valita mukaan liian isoja töitä (keskeneräisiä pitsipuseroita). Onneksi osasin keksiä myös pieniä eli parit lasinaluset tuli virkattua.

Ensimmäisenä tein Tie fighterin, koska se on malliltaan pyöreä. Sen seuraksi piti tietenkin tehdä myös X-wing. Kuvausta varten viinilasi on lasinalusen vieressä. Molemmat on virkattu Novitan Huvilasta.

Tarjosin nuoremmalle tyttärelle myös tiskirättiä, mutta hän halusi mielummin pölyrätin. Ravelryssä oli hauska kissa ja täysikuu kuvio. Ohjeen mukaan kyseessä olisi intarsia työ. Sovelsin ohjetta kuitenkin niin, että tein kissan ilman täysikuuta onteloneuleena. Rätissä on toisella puolella musta kissa lumihangella ja toisella puolella valkoinen kissa pimeässä.

Onteloneule tekee rätistä paksumman kuin tavallinen neulos, joten se sopii mielestäni hyvin pölyrätiksi. Tiskirättinä se olisi liian paksu. Lankana on Novitan Cotton Bamboo, josta olen tehnyt tiskirättejä.



Aika monta työtä on vielä kesken hullutusta varten. Jotkut toiset ovat jo saaneet omansa valmiiksi.

Kaikki kesäyön hullutuksen työt aloitettu

Sain kuin sainkin aloitettua kaikki 24 työtä kesäyön hullutusta varten (ks. edellinen postaus). Viimeisimpiin ehdin vain luoda silmukat tai virkata ketjusilmukat tai virkata yhden kerroksen.

Nämä ovat kohtuullisen helppoja saada valmiiksi (parit sukat, lasinalunen, amigurumi jne) poislukien alareunan valkoinen ketjusilmukkaketju, josta pitäisi tulla tyyny. Aiemmin aloitetut ja jo keskeneräisenä mukaan otetut ovat haastavampia.

Näiden kanssa saan ahertaa enemmänkin, jotta ne olisivat heinäkuun lopussa valmiit. Mukana on pari virkattua jakkua ja pari neulottua toppia. Onneksi jalkapallokisat jatkuvat vielä, joten on jotain katsottavaa televisiosta ja voi neuloa siinä sivussa. Suosikkini Wales on vielä mukana.

Viisi työtä on jo valmiina. Edellisessä esittelin kolme ensimmäistä ja tässä tulevat seuraavina valmistuneet kaksi tiskirättiä.

Tämä on siskolle, malli on Ravelrysta. Olemme sisareni kanssa kissafaneja, vaikka tällä hetkellä kummallakaan ei ole omaa kissaa.

Isompi tyttäreni diggaa Kapteeni Amerikka leffoja, joten hänelle sopi tämä tiskiliina (malli myös Ravelrysta):

Tästä en ehtinyt ottaa kuin kameralla kuvan ennen kuin liina lähti uuteen kotiin. Lanka on sama molemmissa tiskiräteissä eli Novitan Cotton Bamboo pinkki. Kännykän kamera tekee värikorjauksen, joten neule näyttää sinertävältä.

Viisi valmiina. Enää siis 19 työtä jäljellä...

Apupupuja turvaleluiksi

Tartuin Punaisen langan haasteeseen neuloa apupupuja turvaleluiksi Suomeen tulleille pakolaislapsille. En ole ennen tehnyt näitä, joten seurasin pyörönä neulottavan pupun ohjetta. Käytin lankalaatikostani erivärisiä seiskaveikkoja ja puikkoja 4, kuten ohjeessa sanottiin. Pupuista tuli vähän  androgyyneja, kun en käyttänyt sinistä eikä punaista.
Punnitsin violetin pupun ennen täyttämistä keittiövaakaa apuna käyttäen. Kaulaliinan kanssa pupu painoi 66 grammaa. Kaulaliina painoi erikseen 8 grammaa.

Ohjeessa sanotaan, että kaulaliina olisi 30 senttiä. Minun pupuilla se ei olisi riittänyt mitenkään kaulan ympäri, joten molemmilla on yli neljäkymmentä senttiä pitkä kaulaliina. Violetilla pupulla on turhankin pitkä, mutta kyseessä oli jämäkerä ja käytin kaiken langan.
Mielestäni tein molemmat puput samalla lailla ohjeen mukaan, mutta puput ovat hieman erikokoiset. Ainoa ero on, että violetilla pupulla on kerrosta pidemmät korvat, sillä en viitsinyt purkaa, kun olin tehnyt yhden kerroksen liikaa ensimmäiseen. Alla olevassa kuvassa näkee selvemmin, että ruskea pupu on vähän pidempi. Nurjat kerrokset violetin pupun puserossa lyhentävät yläkroppaa, mutta on se silti ihan sopusuhtainen.

Esittelen puput illalla kotiväelle ja lähetän ne huomenna Seijasiskolle, Näitä olisi voinut tehdä enemmänkin myös jostain toisesta langasta, mutta tämän haasteen aika loppuu pian. Joskus toisen kerran sitten lisää, tässä maailmantilanteessa näiden tarve ei ihan heti lopu.

Tähtien sota kaulaliina onteloneuletekniikalla

Ensimmäinen kevään keskeneräinen on valmis! Jee!

Aloitin tämän viime syksynä. Tehtävälistalla se ehti olla kolme vuotta. Tytär lähetti 2012 vinkin ja kävin jonkin ajan päästä myös rekisteröitymässä Ravelryyn. Hyvä tarkoitus oli saada uusi kaulaliina The Force awakens elokuvailtaan. Mutta en ehtinyt. Tällä lailla tekeminen on aika hidasta ja vaatii tarkkaavaisuutta. Tätä ei voi neuloa niin, että katsoo telkkaria ja kädet käy.

Tekniikka on onteloneule (englanniksi double knitting). Valmis työ on kaksinkertainen niin, että värit ovat vastakkaiset neuleen eri puolilla. Sopii siis erinomaisen hyvin tähtien sodan ajatusmaailmaan. Molemmat puolet neulotaan yhtä aikaa, etupuoli oikeaa ja takapuoli nurjia silmukoita. Tämä oli ensimmäinen työ, jonka tällä tekniikalla olen tehnyt. Sen huomaa, sillä kaulaliinan alussa on leveämpää ennen kuin neulos tasoittuu. Vaati myös jonkun verran harjoittelua ennen kuin sain langat pysymään järjestyksessä. Neuloksesta tulee siisti, jos langat eivät koskaan kierry toistensa ympäri.

Ylimääräinen ongelma tuli lankojen kanssa. Minulla oli valkoista ja mustaa Novita Woolia ja luulin vajaan neljän kerän riittävän. Neulos on kaksinkertainen, joten lankaa menee paljon (valmiin liinan paino on 230 g). Mustaa sain lisää, nimi oli muuttunut Nordic Wooliksi, mutta minusta lanka vaikutti aivan samalta tuoteselostetta myöten. Puhtaan valkoista ei enää valmisteta. Kun muuta en keksinyt, niin otin valkoista Nallea, jotta sain viimeiset kuviot valmiiksi. Käytin 3.5 mm:n puikkoja.

En tehnyt kaikkia kuvioita, mitä ohjeessa oli. Jätin ”turhat” välikuviot pois ja silti liinan pituus on 130 cm. Vaihdoin myös kuvien järjestystä. Joskus puolivälin jälkeen aloin tehdä kuvioita ylösalaisin, jotta ne ovat oikeinpäin sitten kun liina roikkuu kaulassa.

Ensi talveksi ajattelin kokeilla tällä tekniikalla lapasia. Ei tule lankajuoksuja nurjalle. Suora liina on tekniikan kannalta yksinkertaisin malli, mutta googlaamalla löysin jo ohjeen, miten onteloneuletta kavennetaan. 

Nyt on enää päätettävä, kumman puolen voimasta valitsee…

Pääkallopipo

Nuorempi tyttäreni tarvitsi uuden pipon.

Toivomuksena oli musta ja muhkea pipo, jossa on pääkallonkuva ja tupsu. Tupsussa voisi olla myös jotain harmaata. Katsastin lankavarastoni ja löysin mustaa ja valkoista seiskaveikkaa. Googlasin valmista neulottua pääkallonkuvaa ja löysinkin sen Nice Factor neuleohjeista. Muhkeus vaati jotain muuta kuin sileää neulosta, joten käytin 3 oikein kaksi nurin mallia. Pipossa on leveä käänne ja pipo on aika pitkä, joten se on reilun kokoinen.

Kuvion takia pipo on neulottu tasona, takana on sauma. Sauma häviää hyvin ja ensisilmäyksellä luulee, että pipo on neulottu kokonaan ympyränä. Silmien yläpuolisen osan tein intarsiana, jotta ei tule liian pitkiä lankajuoksuja taakse.

Olin yllättynyt, kuinka hyvin kuvio näkyy, vaikka pipo ei ole sileää neuletta.

Tupsuun laitoin harmaaksi langaksi heijastinlankaa. En ole aikoihin tehnyt tupsuja, joten siitä tuli vähän pieni. Käytin perinteistä pahvimenetelmää tupsun tekoon.

Tähtien sodan kapinallisille lapaset

See sheet In English: Star wars rebel alliance mittens.

Tähtien sota fani tyttäreni pyysi minua kutomaan kapinallisten lapaset. Tässä tulos.

Merkki on kämmenselässä. En halua tehdä kuvioita silmukoita jäljittelemällä. Voidakseni kuljettaa langan käden ympäri sommittelin ristikon kuvion ympärille. Tytär ei halunnut ristikkoa koko lapaseen, vaan vain keskikohtaan. Punaiset viivat ovat keskellä rannetta, sileän neuleen alussa, sormien alussa ja nivelten kohdilla.

Käytin italialaista Lana Mondialin Superwool lankaa (100 % villa). Valinnassa tärkein kriteeri oli, että värit ovat oikein (kapinallisten punainen ja heidän pukujensa vaalea beige). Lanka on oikeastaan vauvalankaa, aivan ihanan pehmeää, eikä varmasti aiheuta kutinaa herkällekään iholle.

Yllä olevassa kuvassa beige näyttää vaaleammalta kuin se oikeasti on.
Olen ollut Ravelryssa muutaman vuoden, mutta tämä on vasta ensimmäinen kuvioni, jonka sinne julkaisin. Lapasista on lyhyt englanninkielinen ohje ja kuviomalli. Huomasin, että malli oli herättänyt huomiota Raverlyssa. Muokkasin ohjeesta kunnollisen eli nyt sen perusteella voi oikeasti kutoa nämä lapaset myös aloittelevampi hemmo.

Kevään keskeneräiset haasteeseen osallistuminen

Facebookin Käsityöblogit ryhmän innoittamana menin Illusia ihmemaassa blogiin. Sieltä löysin linkityksen Kevään keskeneräiset haasteeseen. Kenelläpä käsityönharrastajalla ei olisi keskeneräisiä töitä. Ensimmäistä kertaa haasteeseen osallistuvana päätin valita keskeneräisistä töistäni kaksi lähinnä helpointa.

Tehtävä 1: Yli kaksi vuotta sitten tytär linkitti minulle Ravelrysta double stichingillä tehdyn Star Wars kaulaliinan. Viime syksynä sen vihdoinkin aloitin, mutta eihän se valmistunut The Force Awakens elokuvan ensi-iltaan ja on edelleen kesken. Otan sen siten haasteeseen mukaan. Kun se on valmis, niin esittelen sen myös tässä blogissa.

Tehtävä 2 on aloitettu useampi vuosi sitten. Pirkka-lehdessä oli virkatun piparkakkutalon ohje. Työ eteni suhteellisen reippaasti ja talon seinät ja katto tulivat valmiiksi. Talon "koristelu" (ikkunat, ovet jne) on edelleen kesken. Tarvitaan inspiraatio suunnittelemaan koristeet, kyllähän ne aika nopeasti sen jälkeen kuvioi.

Muitakin töitä on kesken ja tietenkin aloitan tässä välissä vielä jotain uuttakin. Mutta mennään näillä tällä kertaa.

Naisellinen versio Cousteau piposta

Olen käyttänyt työmatkalla virkattuja pipoja. Halusin itselleni neulotun pipon ja eteeni osui Jacques Cousteau pipon ohje. Kyseinen Punaisen sydämen torppa blogi ei enää päivity, koska se on muuttanut uuteen paikkaan.

Tyttären mielestä malli oli liian yksinkertainen, joten laitoin 3o 3n ryhmät kiertämään. En tehnyt kiinteää taitetta, joten taitteen päinvastainen kiertosuunta saa aikaan hauskan efektin. Kavennusten kanssa olin vaikeuksissa. Alkuperäinen kaunis pyöriö ei toiminut kiertomallissani. Parin purkaamiskerran jälkeen sain mielestäni siistin ratkaisun aikaiseksi.

Lankana käytin villapuseron teosta ylijäänyttä Novitan Anni lankaa puikoilla 4. Menekki oli vajaa sata grammaa.

Ladylike jedi

Tytär toivoi ruskeaan villakangastakkiinsa (Obi-Wanin jediviitta tyyliä) sopivaa pipoa. Stockmannilla oli Debbie Blissin lankoja alennusmyynnissä ja tytär nappasi mukaan 100 g Paloma Tweed lankaa.

Kotiliesi Käsityöt lehdessä 1/2016 on sininen urheilullinen villapusero ja pipo (malli 14). Nappasin pipon ohjeen ja siitä tuli aivan sopiva. Mallissa on 7 numeron puikot one size fits all koolle, mutta 10 numeron puikoilla Paloma langasta pipo sopii isopäiselle paksuhiuksiselle naiselle. Pipot ovat aivan erilaiset ja erityyliset, vaikka niissä on täsmälleen sama ohje (tupsu vain puuttuu).

En ole ennen käyttänyt Debbie Blissin lankoja. Tämä lanka on aivan ihanan pehmeä. Lanka oli vyyyhtenä. Siitä onkin monta vuotta, kun olen edellisen kerran pyörittänyt lankaa vyyhdeltä kerälle.

Aloitussanat

Olen tehnyt käsitöitä pienestä pitäen. Enimmäkseen olen käyttänyt ohjeita lehdistä, tällä hetkellä minulle tulevat tilattuna Suuri käsityö ja Kotivinkki Käsityö. Olen alkanut sommitella omia malleja ja arvelin, että niistä voisi olla iloa muillekin.

Näiden lapasten kuvion otin lapsuudenaikaisista lapasista. Neuloin yli kaksikymmentä vuotta sitten ohuen villapuseron silloisen Uudet käsityöt lehden ohjeella. Ostin sitä varten paljon italialaista Lana Gatto Felix lankaa (40 mohair, 30 wool, 30 acryl) ja sitä on jäljellä vielä useita keriä. Puikkosuositus on 3, mutta lapaset tein puikoilla 2,5. Alkuperäinen pari oli mustavalkoinen, mutta minun lankani on tumma violetti ja valkoinen.